Aulangon aarteet

Aulangon luonnonsuojelualue  61.1574,24.27837

Hämeenlinnalla on pitkään ollut maine ”Puistojen kaupunkina”. Aulangon puistometsän kehittäjänä toimi Hugo Standertskjöld, joka aseteollisuudella hankkimallaan varallisuudella osti Karlbergin tilan vuonna 1883. Hugo rakennutti Karlbergin tilasta komean kartanomiljöön rakennuksineen ja keskieurooppalaisen mallin mukaisine puistoineen. Alueen puistometsä rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1930. Olet juuri nyt Aulangon luonnonsuojelualueen rajalla. Tämän alueen luonto on erityisen arvokas ja sen suojeleminen on meidän jokaisen alueella liikkujan asia. Luonnonsuojelualueelta ei kerätä kasveja eikä hyönteisiä eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää. Vinkki: Ihmisellä on useita aisteja, jotka auttavat meitä havainnoimaan ympäristöämme. Mitä aisteja keksit? Valitse läheltä kaikkein miellyttävin kohta. Mitä mielenkiintoista näet, kuulet, tunnet, haistat ja ehkä jopa maistat?
Kauniit ajatukset Aulangolla 61.02340,24.46297

Alun perin Aulangonvuoren mäellä oli kaksi suota. Näiden paikalle Hugo Standertskjöld kaivautti Joutsenlammen ja Metsälammen. Niistä tuli paljon maata, jolla peitettiin kivikoita ja rakennettiin tekosaaret. Hugo rakennutti Metsälammen rannalle myös goottilaisen Ruusulaakson paviljongin. Hugon ajatus Aulangolla oli, että ”paviljongeissa kulkijat voivat pysähtyä, katsella luontoa ja ajatella kauniita ajatuksia”. 1800-luvun lopulla Hugo osti lampiin laulujoutsenia ja Keski-Euroopasta kyhmyjoutsenia. Hän toi lammelle lisäksi mustia joutsenia Australiasta, joita tuotiin Aulangolle myös myöhemmin, 1930- ja 1960-luvuilla. Lammilla viihtyvät luonnonvaraisista linnuista sinisorsa, telkkä ja tukkasotka sekä nauru-, kala- ja selkälokki. Vinkki: Etsi sopiva paikka, josta näet Metsälammen. Eri vuodenaikoina maisema muuttuu. Mitkä seikat pysyvät maisemassa samana ja mitkä muuttuvat eri vuodenaikoina? Mitä ”kauniita ajatuksia” maisema sinussa herättää?
Aulangon arvokkaat 61.02240,24.46969

Aulangon kasvillisuus on erityisen monipuolinen. Hugo Standertskjöld oli kiinnostunut kasveista. Hänen ansiostaan Aulangolle istutettiin runsaasti kasvilajeja Suomesta ja ulkomailta ja alueesta kasvoi yksi Suomen tärkeimmistä puutarhataiteen kokonaisuuksista. Alueelle on istutettu noin 50 havupuulajia tai -lajiketta sekä noin 150 lehtipuu- ja pensaslajia. Kaikki eivät ole säilyneet. Rajuin Aulangolla riehuneista myrskyistä oli Janika-myrsky 15.11.2001. Osa kaatuneista puista jätettiin maahan metsän monimuotoisuuden lisäämiseksi. Valtapuu on nyt kuusi, mutta myös lehtipuita on runsaasti. Lehtipuumetsiköissä kasvaa rauduskoivua, haapaa, pihlajaa ja tervaleppää. Aulangolla kasvavat kaikki kotimaiset jalopuulajit ja lisäksi runsaasti ulkomaisia puulajeja. Vinkki: Tarkkaile lähiympäristön puustoa. Valitse suosikkipuusi. Mieti, mikä sinua juuri tässä puussa kiehtoo. Näytä puu kaverillesi ja pyydä häntä päättelemään, miksi valitsit juuri tämän puun.
Aulangon eläinaarteet 61.1289, 24.28202

Aulangon näkötornin rinteen alapuolella on kuvanveistäjä Robert Stigellin veistos ”Karhut”. Aulangolla on nähty merkkejä oikeidenkin karhujen vierailuista. Myös kaikki Suomen luonnon tavallisimmat nisäkkäät viihtyvät puistometsässä. Aulangolla pesivät mäyrä ja kettu. Alueella liikkuu myös supikoiria, minkkejä, lumikkoja, kärppiä ja näätiä. Lisäksi metsässä voi nähdä merkkejä oravista, jäniksistä, rusakoista, hirvistä, lepakoista ja valkohäntäkauriista. Aulangolla elää harvinaisista perhoslajeista mustakonnanmarjalla elävä nunnamittari. Uhanalaisista lintulajeista Aulangon lajistoon kuuluvat kuikka, nuolihaukka ja pohjantikka. Vinkki: Tarkkaile metsäluontoa ympärilläsi. Mitä eläimiä tai merkkejä eläimistä huomaat ympärilläsi? Mikromaailman löytämiseksi voit käyttää myös suurentavia laitteita tai esim. suurennuslasisovellusta.
Luontolupaus Aulangolla 61.02445,24.46849

Ikääntyessään Aulangon perustaja, Hugo Standertskjöld myi Karlbergin alueen Hämeenlinnan kaupungille 7 miljoonalla markalla 1926. Kaupunki myi hotellin puistoineen 1936 Suomen Matkailuyhdistykselle, ja muista osista muodostettiin Aulanko-niminen tila. Puistometsä siirtyi 1963 valtion Metsäntutkimuslaitokselle ja 2002 Metsähallitukselle. Testamentissaan Standertskjöld toivoi, että Aulangon puistometsä pysyisi avoimena kaikille ja sinne olisi vapaa pääsy. Tämä Hugon toive on toteutunut. Sama ajatus on myös jokamiehenoikeuksissa, jotka antavat jokaiselle mahdollisuuden liikkua maksutta Suomen luonnossa. Jokamiehenoikeuksien ohessa luonnossa liikkujalla on myös vastuu toimia luontoa kunnioittaen, haittaa aiheuttamatta. Näin Aulanko ja muut metsät säilyvät jälkipolville. Vinkki: On tärkeää, että arvokas alue säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä sinä voisit tehdä suojellaksesi luontoa Aulangolla tai muualla? Millaisen ”luontolupauksen” sinä voisit tehdä?