Canoeing trails

Coming soon

Melontareitit

Hauhon reitti

Reittikuvaus/Hauhon reitti (Suolijärvi – Pyhäjärvi - Iso-Roine – Hauhonselkä - Ilmoilanselkä)

Hauhon melontareitin yksi aloituspisteistä on Suolijärven luoteispäässä, Sairialan uimarannalla. Heti uimarannan vasemmalta puolelta alkaa verkkaisesti virtaava Sairialanjoki, joka johdattaa melojan aivan erilaiseen maisemaan. Rehevä kasvillisuus sulkee ihmisen käden jäljen näkymättömiin, kunnes Tuuloksen keskiaikainen kivikirkko näkyy yhtäkkiä kauniissa maalaismaisemassa. Noin puolen tunnin melonnan jälkeen tullaan Yliselle Tuuloslammille, josta reitti jatkuu Kylänjokena.

Joki jakautuu välillä hauskasti kahtia ja umpeenkasvaneen Alisen Tuuloslammin erottaa vain pienistä esiin kaivetuista vesilaikuista. Kylänjoki päättyy Leheeseen, jossa vesipinta-alaa löytyy jo enemmän. Ennen Luopioistentien siltaa löytyy siisti Juttilan uima- ja veneranta laavuineen.

Sillan alta alkaa Kopsjoki, joka virtaa tummana ja leveänä kohti Pyhäjärveä. Kopsjoki on reitin uomista lyhyin ja rauhallisesti meloenkin matkaan menee vain vartin verran. Sen suulta avautuu sinisenä välkkyvä Pyhäjärvi ja kallioiset rannat.

Pyhäjärven vasenta reunaa meloessa huomaa tulleensa suuremman selän laitamille. Tuuliolosuhteilla on nyt väliä. Heti Kopsjoen jälkeen vasemmalla rannalla on Kettulan jo suljettu saha ja seuraavana Kokonsaaren nuotiopaikka. Nuotiopaikalle voi rantautua kummastakin suunnasta ja kalliolta avautuu huikeat näkymät Pyhäjärven selälle. Nuotiopaikalta saa meloa vielä noin 25 minuuttia etelään kaartuvaan lahden poukamaan, josta löytyy reitin yksi päätöspaikka, Rouvinranta. Pusikoituneeseen venerantaan on hyvä suunnistaa viereisen venevalkaman avulla.

Melontareitti Suolijärveltä Pyhäjärvelle on todellinen helmi alueen reittien joukossa. Monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta luonnon kauneudesta ilahtuu niin vasta-alkaja kuin kokenut melojakin!

Mikäli matka jatkuu Pyhäjärven yli, on sen ylitys tuulisella säällä turvallisinta tehdä rannan tuntumassa. Pohjoisrannan Hiisivuoren rantakalliot kohoavat jylhinä vedestä ja Hiilensaarten eteläpuolitse kohti luodetta meloen kestää selän ylitys tuulesta riippuen tunnista kahteen.

Iso-Roineelle johtava Lehdesmäenjoki lähtee Pyhäjärven pohjoispäästä ja alitettuaan tien 3223 mutkittelee joki läpi idyllisen Lehdesmäen kylän. Kohta aukeaa laaja iso-Roine melojalle ja samalla tarjoutuu hyvä taukopaikka molemmin puolin reittiä, itärannalla Ilorannan maaseutumatkailutila ja länsirannalla Leppäniemen hirsihuvilat.

Tästä reitti jatkuu ensin luoteeseen ja heti Koiransaaren jälkeen länsi-lounaaseen Huhti- ja Lammassaaren eteläpuolelta. Näin vältetään iso-Roineen suuret selkävedet ja päästään kokemaan Kanissaaren ja Vuohisaaren rikkonaiset mutta upeat maisemat. Karjusaaren eteläpuolelta päästään Hauhon vuolteeseen ja hyvästellään Iso-Roine.

Vuolle on varsin mutkitteleva ja ahdas isolle veneelle ja signaaleja on hyvä seurata kanootillakin, sen verran kivikkoinen reitti on. Lahti- Tampere –tien alituksen jälkeen saavutaan Lakkianselälle, josta eteläinen reitti lähtee Hauhonselälle kohti Hauhon kirkonkylää ja pohjoinen Ilmoilanselälle kohti Lautsian lomakeskusta.

Matka Lakkianselältä Hauhon kirkonkylälle vierähtää suotuisissa tuulissa alle tunnissa ja venelaituri on upeassa miljöössä Hauhon vanhan raitin rannassa. Kirkonkylän palvelut ovat täältä vain muutaman sadan metrin päässä.

Ilmoilanselälle melottaessa reitti Lakkianselältä kulkee pitkin Alvettulanjokea ja myös täällä on hyvä huilipaikka upean vanhan sillan pielessä. Täällä on myös veneenlaskupaikka ja lyhyt patikkamatka Alvettulan kyläkauppaan. Ilmoilanselälle tultaessa reitti kulkee kohti pohjoista Hakkolanniemen ja Hevossaaren välistä ja pian Lautsian lomakeskus näkyykin jo järven itärannalla. Matka Alvettulasta Lautsian lomakeskukseen kestää tuulioloista riippuen tunnista kahteen.

Hyvä tietää

Hauhon melontareitti sopii hyvin vasta-alkajille. Jokiosuus Pyhäjärvelle asti on melottavissa koko melontakauden ajan. Koskia reitillä ei ole, pieniä virtapaikkoja sen sijaan löytyy muutama. Koska joki on tuulelta suojassa, ei voimakaskaan tuuli haittaa melomista. Sen sijaan järvenselät ovat tuulelle alttiita ja se on otettava huomioon myös matka-aikaa arvioitaessa. Suotuisissa tuulissa koko Hauhon reitti on melottavissa päivässä ja reitin voi meloa molempiin suuntiin.

Painettuja karttoja on saatavissa Lopen kunnan infopisteistä.

Melontapalvelut:Iloranta, Lautsian Kartano

Ateriapalvelut: Iloranta Oy, Lautsian Kartano, Leppäniemen Hirsihuvilat, Wuolteen kartano

Majoituspalvelut: Iloranta Oy, Lautsian Kartano, Paloniitty, Wuolteen kartano

Vaativuus

Reitin melonta-aika on kokonaisuudessaan noin 7-9 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo. Järvenselkien ylitys (Pyhäjärvi, Iso-Roine, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä) voi sääolosuhteista johtuen olla myös vaativa. Reittiosuus Sairiala-Juttila on aina suojainen ja helppo.

Reitin alkuun

Melontareitin aloituspisteet ovat Sairialan uimaranta, Rouvinranta, Hauhon kirkonkylän venesatama sekä Lautsian lomakeskus.

Sairialan uimaranta: Käänny 12-tieltä Luopiostentielle (3222). Jatka tietä noin kilometrin ja käänny oikealle Kirkkokujalle. Käänny heti kirkon jälkeen oikealle rantaan.

Rouvinranta: Käänny 12-tieltä Pyhäjärventielle. Jatka tietä noin kaksi kilometriä ja käänny Pyhäjärven rantaan vasemmalle juuri ennen Vuorentaustantien risteystä.

Alvettulan veneranta: Käänny 12-tieltä Alvettulantielle (3062). Käänny Alvettulantieltä oikealle Siltatielle ja jatka Alvettulan sillan yli. Sillan jälkeen veneranta on vasemmalla.

Hauhon kirkonkylän venesatama: Käänny Hauhontieltä (305) S-marketin kulmalta Kirkkotielle ja kirkon jälkeen käänny oikealle rantaan Porrinahteelle, jonka päästä löytyy ranta ja parkkipaikka.

Lautsian Kartano: Käänny 12-tieltä Lautsiankujalle ja jatka kartanon ohi rantaan. Auton voi jättää kartanon eteen parkkipaikalle.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE:

Sairialan uimaranta (Suolijärvi), Kirkkokuja 27, 14840 Tuulos 61.145327, 24.796564

Rouvinranta (Pyhäjärvi): Pyhäjärventie 209, 14840 Tuulos 61.157825, 24.755257

Alvettulan veneranta (Alvettulanjoki): Vanhan Sillan tie 12, 14680 Alvettula 61.202927, 24.485002

Hauhon kirkonkylän venesatama: Porrinahde (Hauhonselkä), 14700 Hauho 61.170560, 24.558204

Lautsian Kartano (Ilmoilanselkä): Lautsiankuja 20, 14680 Alvettula 61.234145, 24.435691

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille

Janakkalan Toivanjoki

Reittikuvaus/Toivanjoki

Toivanjoen melontareitin pituus on 8,7 km. Rauhallisesti virtaavaa uomaa voi meloa kumpaankin suuntaan, mutta jos valitsee myötävirran, on luonteva aloituspaikka Kesijärven Lepokallion vene- ja uimaranta. Parkkipaikan ja wc-tilojen lisäksi uimarannalta löytyy mm. evästelypöytä.

Lepokallion venerannasta lähdettäessä on suunta helppo ottaa kohti voimalinjoja, joiden alta Toivanjoki kulkee. Kesijärven itäreunaa tarvitsee meloa vain noin varttitunnin ennen laskuojan alkua ja matkalla ehtii ihastella myös vanhaa tiilitehdasmiljöötä. Toivanjoen suu aukeaa leveänä uomana ja sellaisena se soljuu hitaasti koko matkan ajan.

Joen reunat ovat korkealla ruovikolla kehystettyjä lintubongarin paratiiseja. Kiikarit kannattaakin olla kaulassa, sillä monenmoisten vesilintujen kirjo on taattu. Keväiseen aikaan kasvukauden alussa ruovikon yli näkee pitkälle ja luhdan keskellä voi seurata kurkien verkkaista kävelyä. Eniten lintujen monimuotoisuutta löytää suojellulta Toivanjoen lintukosteikolta, jonka tunnistaa metsänreunassa seisovasta korkeasta lintutornista. Soistuneelle kosteikkoalueelle on kaivettu vuonna 2014 lisää avovesialueita linnuille suojaisiksi pesintä- ja ruokailualueiksi. Kurjen lisäksi kosteikolta voi bongata esimerkiksi kaulushaikaran, kuovin tai ruskosuohaukan.

Taukopaikkoja Toivanjoessa on harvassa. Melontareittiin on merkitty suunnilleen puoleen väliin idyllinen puusilta, jonka pieleen kanootti on helppo vetää. Sillan leveillä kaiteilla on mukava istuskella eväitä syömässä sekä nauttia kesäisestä päivästä ja upeasta jokimaisemasta.

Lintukosteikon jälkeen metsän reunat jyrkkenevät ja oikealla puolella jokea nousee jylhä kallioseinä, Takalankallio. Pian sen jälkeen joki liittyykin jo osaksi Alasjärven Kuosarinlahtea. Hetken melottua edessä levittäytyy Alasjärven selkä ja vastarannalla helposti erottuva Puuhamaa. Myös Tervaniemen kaunis keltainen kartanorakennus näkyy hyvin järvelle, samoin kuin vieressä sijaitseva melontareitin loppupiste, Suruttoman uimaranta. Rannan läheisyydessä on laavu, jossa voi hetken levähtää ennen kanootin kantamista ylämäkeen uimarannan parkkipaikalle.

Hyvä tietää

Toivanjoen melontareittiä voi meloa kumpaankin suuntaan tai palata takaisin lähtöpisteeseen rauhallisen virtaaman ansiosta. Reitti on melottavissa koko sulan veden ajan. Alasjärven Suruttoman mökkiä ja saunaa sekä SUP-lautoja voi vuokrata Suruton ry:ltä. Reitin molemmista päistä löytyy myös uimaranta. Toivanjoki on linnustoltaan monipuolinen ja reitin varrella on kaksi lintutornia, Luulion torni Alasjärvellä ja Toivanjoen torni lintukosteikon kohdalla.

Vaativuus

Reitin melonta-aika on noin 2 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo.

Reitin alkuun

Melontareitin voi aloittaa Kesijärveltä tai Alasjärvelta. Kesijärven Lepokallion veneranta: käännytään 54-tieltä Tervakosken suuntaan, Launosten risteyksestä 1 km Vähikkäläntietä Tervakoskelle päin, vasemmalle Suviniementietä 2 km ja sitten oikealle 250 m (kyltitön risteys). Alasjärven Suruttoman ranta: Tervakosken taajamasta Vähikkäläntieltä käännytään vasemmalle Tervajoentielle, heti joen ylityksen jälkeen Tammirannan puistotielle ja sitten oikealle Alasjärventielle. Suruttoman ranta sijaitsee noin 1,5 km päässä Tervakosken taajamasta.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTEET:

Lepokallion veneranta, Kesijärvi (Loppi), 60.753351, 24.533189

Suruttoman ranta, Alasjärventie 9, 12400 Tervakoski (Janakkala) 60.802607, 24.616444

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille.

Toivanjoki

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank

Lammin Pääjärvi-Vanajanselkä

TULOSSA

Lopen Kaartjoen reitti

Reittikuvaus/Kaartjoki

Kaartjoen melontareitti sijaitsee Länsi-Lopella ja on pituudeltaan noin 11 km. Kaartjärven eteläpäässä sijaitseva Sähkönokan veneranta on mainio aloituspiste Kaartjoen melontaseikkailulle. Siellä on parkkipaikka, uimalaituri ja pukukoppi vaatteiden vaihtoon sekä wc-tilat. Uusitulla nuotiopaikalla voit tirauttaa vielä kahvit ennen vesille lähtöä.

Kaartjärven eteläpään jylhä maisema pitkine harjumaisine saarineen lumoaa melojan heti lähdössä. Parinkymmenen minuutin melonnan jälkeen Kaartjoen suu hahmottuu kaislikon lomasta ja reitille asetettu reimari vahvistaa suunnan. Keväinen vuolas virta tempaa kanootin tervaleppien kehystämään uomaan ja puolen tunnin jokimelonnan jälkeen saavutaan Kaartlammin nuotiopaikalle. Mikäli mielessäsi on vain piipahdus jokiluontoon, on täältä hyvä mahdollisuus meloa takaisin ylävirtaan. Joki jatkaa matkaansa tulipaikan sivusta, jossa on jälleen reimari opasteena melojille.

Kaartlammen jälkeen joki virtaa rauhallisesti metsän siimeksessä mutkitellen ja välillä maisema aukeaa hakkuiden jäljiltä. Mutkien lisäksi kulkua hieman hidastaa joen poikki kaatuneet puut, jotka ovat kuitenkin kaikki ylitettävissä tai alitettavissa kevättulvan aikaan. Noin tunnin pujottelun ja muutaman rauhallisen nivan jälkeen saavutaan kauniilla paikalla sijaitsevalle Kurtlamminmäen kotalaavulle, jossa on myös ruokailukatos ja wc. Täällä voi nauttia eväät upeassa rantamaisemassa ennen viimeistä puolentoista tunnin etappia Kalamyllylle.

Kurtlammin laavulta joki jatkaa mutkitteluaan ja ensimmäiset sillat pakottavat nostamaan kanootin ylös joesta ja ohittamaan ne kuivan maan kautta. Kuitenkin suurin osa vastaantulevista silloista on alitettavissa myös tulva-aikaan, kun käyttää hiukan akrobatiaa. Joki halkoo alaosassaan myös mökkien pihapiirejä ja täällä on ihmisen rakentamia pohjapatoja. Joidenkin pohjapatojen kohdalla kanoottia saattaa joutua nostamaan vesitilanteesta riippuen. Kalamyllyä lähestyttäessä peltomaisema yleistyy ja se luo ihan uudenlaisen tunnelman, kun vanha kulttuurimaisema laidunmaineen tulee vallitsevaksi.

Pari sataa metriä ennen kalamyllyä joen ylitse kulkee silta, johon melontaosuus päättyy. Retken kruunuksi voi nauttia Kalamyllyllä vielä munkkikahvit ennen siirtymistä autolla takaisin lähtöpaikkaan.

Hyvä tietää

Kaartjoen melontareitti sopii hyvin vasta-alkajille. Joki on 3-4 metriä leveä, erittäin mutkainen lehtipuiden siimeksessä virtaava pieni joki. Koskia reitillä ei ole, pieniä virtapaikkoja sen sijaan löytyy muutama. Koska joki on tuulelta suojassa, ei voimakaskaan tuuli haittaa melomista. Mutkien melonta ja kanootin kääntely lisää reitin fyysistä vaativuutta. Aikaa Kaartjoen melomiseen tulee varata päivätaipaleen verran. Keskinkertaisella kunnolla ja aloittelijan taidolla melonta-aika on 4-6 tuntia riippuen taukojen pituudesta.

Melontareittiä ei suositella melottavaksi vastavirtaan. Sen sijaan pieni retki Kaartjärveltä Kaartjokea pitkin Kaartlammille ja takaisin sopii esimerkiksi lasten kanssa melottavaksi ja antaa jo tunnelmaa jokimelonnasta erämaassa. Kuivina kausina vedenpinnan lasku saattaa hankaloittaa melontaa joillakin jokiosuuksilla.

Painettuja karttoja on saatavissa Lopen kunnan infopisteistä.

Melontapalvelut: Multievent

Ateriapalvelut: Kalamylly, Marskin Maja

Majoituspalvelut: Ilpola, Laakasalo Camping, Lopen Erähuvila ja Räyskälän Suuri Huvila, Marskin Maja

Vaativuus

Reitin melonta-aika on noin 4 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo.

Reitin alkuun

Melontareitin aloituspiste on Sähkönokka. Käänny tieltä 54 Rautakoskentielle (2832) Räyskälän suuntaan, jatka Rautakoskentietä noin 6,4 kilometriä ja käänny oikealle Räyskäläntielle. Aja noin 2 kilometriä, jossa Sähkönokan venerannan viitta oikealla.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE:

Sähkönokka (Kaartjärvi), Räyskäläntie 682, 12820 Räyskälä (Loppi), 60.734329, 24.161993

Kalamylly, Tarvontie 1, 12920 Topeno (Loppi) 60.802607, 24.616444

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille

Kaartjoki

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank

Tammelan Liesjärvi-Loimijoki

TULOSSA

Vesiluontopolut

Tammelan Ruostejärven lasten vesiluontopolku

Reittikuvaus

Pelaa Ruostejärvi Pro -peliä ja sukella syvemmälle kirkasvetisen Ruostejärven maailmaan! Millainen vesitietäjä olet ja kuinka hyvin tunnet järviylängön helmen? Ota siitä selvää ja lähde vesille luontopolkua kiertämään!

Hämeen luontokeskuksen ja Eerikkilän Urheiluopiston välille sijoitettu sähköinen Ruostejärven vesiluontopolku on 2,2 km pitkä. Polun kiertämiseen on hyvä varata aikaa noin tunti. Reitin varrella on 8 kpl rasteja Ruostejärven vesiluontoon ja suojeluun liittyen. Rasteille saapuessasi kännykkäsi antaa merkkiäänen, jolloin voit vastata yksinkertaiseen monivalintakysymykseen. Tehtävien väleissä on mainiosti aikaa keskittyä melomiseen ja Ruostejärven upeaan maisemaan. Luontopolun lopussa saat vielä yhteenvedon omasta vesitietämyksestäsi.

Hyvä tietää

Vesiluontopolku kiertää Ruostejärvellä lenkin, jonka aloituspisteitä ovat Hämeen luontokeskus ja Eerikkilän Urheiluopisto. Reitti on melottavissa koko sulan veden ajan. Melontakalustoa voi vuokrata kummastakin aloituspisteestä (www.eerikkila.fi). Lisää tietoa luontopolusta ja DigiTrail-sovelluksen lataamisesta saa Hämeen luontokeskuksen ja Eerikkilän infopisteistä.

Vaativuus

Reitin melonta-aika on noin tunti ja se on vaativuudeltaan helppo.

Reitin alkuun

Tammelan luontokeskus

Valtatie 2:lta (Helsinki-Pori) käännytään Hämeen luontokeskus –opasteiden mukaisesti Härkätielle (2824), ajetaan 1,5 km ja käännytään vasemmalle pysäköintialueelle. Hämeen Härkätietä (2824) Portaan kylästä päin tultaessa käännytään opasteiden mukaisesti oikealle pysäköintialueelle.

Eerikkilän Urheiluopisto

Valtatie 2:lta (Helsinki-Pori) käännytään Eerikkilän Urheiluopisto –opasteiden mukaisesti Härkätielle (2824), ajetaan n. 3 km ja käännytään vasemmalle, josta opistolle n. 1 km. Hämeen Härkätietä (2824) Portaan kylästä päin tultaessa käännytään opasteiden mukaisesti oikealle, josta opistolle n. 1 km.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTEET:

Hämeen luontokeskus, Härkätie 818, 31380 Letku (Tammela) 60.715504, 23.791485

Eerikkilän Urheiluopisto, Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä (Tammela) 60.723373, 23.787131

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille.

Vanajanreitin historia- ja kulttuuripainotteinen vesiluontopolku

TULOSSA

Evon Rautjärvien tiedepainotteinen vesiluontopolku

TULOSSA