Melontareitit

TULOSSA

DigiTrail-melontareitit

Lammin Pääjärvi-Vanajanselkä

tekstiä

Hauhon reitti

Lopen Kaartjoen reitti

Reittikuvaus/Kaartjoki

Kaartjoen melontareitti sijaitsee Länsi-Lopella ja on pituudeltaan noin 11 km. Kaartjärven eteläpäässä sijaitseva Sähkönokan veneranta on mainio aloituspiste Kaartjoen melontaseikkailulle. Siellä on parkkipaikka, uimalaituri ja pukukoppi vaatteiden vaihtoon sekä wc-tilat. Uusitulla nuotiopaikalla voit tirauttaa vielä kahvit ennen vesille lähtöä.

Kaartjärven eteläpään jylhä maisema pitkine harjumaisine saarineen lumoaa melojan heti lähdössä. Parinkymmenen minuutin melonnan jälkeen Kaartjoen suu hahmottuu kaislikon lomasta ja reitille asetettu reimari vahvistaa suunnan. Keväinen vuolas virta tempaa kanootin tervaleppien kehystämään uomaan ja puolen tunnin jokimelonnan jälkeen saavutaan Kaartlammin nuotiopaikalle. Mikäli mielessäsi on vain piipahdus jokiluontoon, on täältä hyvä mahdollisuus meloa takaisin ylävirtaan. Joki jatkaa matkaansa tulipaikan sivusta, jossa on jälleen reimari opasteena melojille.

Kaartlammen jälkeen joki virtaa rauhallisesti metsän siimeksessä mutkitellen ja välillä maisema aukeaa hakkuiden jäljiltä. Mutkien lisäksi kulkua hieman hidastaa joen poikki kaatuneet puut, jotka ovat kuitenkin kaikki ylitettävissä tai alitettavissa kevättulvan aikaan. Noin tunnin pujottelun ja muutaman rauhallisen nivan jälkeen saavutaan kauniilla paikalla sijaitsevalle Kurtlamminmäen kotalaavulle, jossa on myös ruokailukatos ja wc. Täällä voi nauttia eväät upeassa rantamaisemassa ennen viimeistä puolentoista tunnin etappia Kalamyllylle.

Kurtlammin laavulta joki jatkaa mutkitteluaan ja ensimmäiset sillat pakottavat nostamaan kanootin ylös joesta ja ohittamaan ne kuivan maan kautta. Kuitenkin suurin osa vastaantulevista silloista on alitettavissa myös tulva-aikaan, kun käyttää hiukan akrobatiaa. Joki halkoo alaosassaan myös mökkien pihapiirejä ja täällä on ihmisen rakentamia pohjapatoja. Joidenkin pohjapatojen kohdalla kanoottia saattaa joutua nostamaan vesitilanteesta riippuen. Kalamyllyä lähestyttäessä peltomaisema yleistyy ja se luo ihan uudenlaisen tunnelman, kun vanha kulttuurimaisema laidunmaineen tulee vallitsevaksi.

Pari sataa metriä ennen kalamyllyä joen ylitse kulkee silta, johon melontaosuus päättyy. Retken kruunuksi voi nauttia Kalamyllyllä vielä munkkikahvit ennen siirtymistä autolla takaisin lähtöpaikkaan

Hyvä tietää

Kaartjoen melontareitti sopii hyvin vasta-alkajille. Joki on 3-4 metriä leveä, erittäin mutkainen lehtipuiden siimeksessä virtaava pieni joki. Koskia reitillä ei ole, pieniä virtapaikkoja sen sijaan löytyy muutama. Koska joki on tuulelta suojassa, ei voimakaskaan tuuli haittaa melomista. Mutkien melonta ja kanootin kääntely lisää reitin fyysistä vaativuutta. Aikaa Kaartjoen melomiseen tulee varata päivätaipaleen verran. Keskinkertaisella kunnolla ja aloittelijan taidolla melonta-aika on 4-6 tuntia riippuen taukojen pituudesta.

Melontareittiä ei suositella melottavaksi vastavirtaan. Sen sijaan pieni retki Kaartjärveltä Kaartjokea pitkin Kaartlammille ja takaisin sopii esimerkiksi lasten kanssa melottavaksi ja antaa jo tunnelmaa jokimelonnasta erämaassa. Kuivina kausina vedenpinnan lasku saattaa hankaloittaa melontaa joillakin jokiosuuksilla.

Painettuja karttoja on saatavissa Lopen kunnan infopisteistä.

Melontapalvelut: Multievent Oy (www.multievent.fi)

Ateriapalvelut: Kalamylly (www.kalamylly.fi), Marskin Maja (www.marskinmaja.fi)

Majoituspalvelut: Ilpola (http://www.turisti-info.fi/yritykset/-/12481/), Laakasalo Camping (www.campinglaakasalo.fi), Lopen Erähuvila ja Räyskälän Suuri Huvila (www.evonluonto.fi), Marskin Maja (www.marskinmaja.fi)

Vaativuus

Reitin melonta-aika on noin 4 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo.

Reitin alkuun

Melontareitin aloituspiste on Sähkönokka. Käänny tieltä 54 Rautakoskentielle (2832) Räyskälän suuntaan, jatka Rautakoskentietä noin 6,4 kilometriä ja käänny oikealle Räyskäläntielle. Aja noin 2 kilometriä, jossa Sähkönokan venerannan viitta oikealla.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE:

Sähkönokka (Kaartjärvi), Räyskäläntie 682, 12820 Räyskälä (Loppi), 60.734329, 24.161993 Kalamylly, Tarvontie 1, 12920 Topeno (Loppi) 60.802607, 24.616444

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille

Janakkalan Toivanjoki

Reittikuvaus/Toivanjoki

Toivanjoen melontareitin pituus on 8,7 km. Rauhallisesti virtaavaa uomaa voi meloa kumpaankin suuntaan, mutta jos valitsee myötävirran, on luonteva aloituspaikka Kesijärven Lepokallion vene- ja uimaranta. Parkkipaikan ja wc-tilojen lisäksi uimarannalta löytyy mm. evästelypöytä.

Lepokallion venerannasta lähdettäessä on suunta helppo ottaa kohti voimalinjoja, joiden alta Toivanjoki kulkee. Kesijärven itäreunaa tarvitsee meloa vain noin varttitunnin ennen laskuojan alkua ja matkalla ehtii ihastella myös vanhaa tiilitehdasmiljöötä. Toivanjoen suu aukeaa leveänä uomana ja sellaisena se soljuu hitaasti koko matkan ajan.

Joen reunat ovat korkealla ruovikolla kehystettyjä lintubongarin paratiiseja. Kiikarit kannattaakin olla kaulassa, sillä monenmoisten vesilintujen kirjo on taattu. Keväiseen aikaan kasvukauden alussa ruovikon yli näkee pitkälle ja luhdan keskellä voi seurata kurkien verkkaista kävelyä. Eniten lintujen monimuotoisuutta löytää suojellulta Toivanjoen lintukosteikolta, jonka tunnistaa metsänreunassa seisovasta korkeasta lintutornista. Soistuneelle kosteikkoalueelle on kaivettu vuonna 2014 lisää avovesialueita linnuille suojaisiksi pesintä- ja ruokailualueiksi. Kurjen lisäksi kosteikolta voi bongata esimerkiksi kaulushaikaran, kuovin tai ruskosuohaukan.

Taukopaikkoja Toivanjoessa on harvassa. Melontareittiin on merkitty suunnilleen puoleen väliin idyllinen puusilta, jonka pieleen kanootti on helppo vetää. Sillan leveillä kaiteilla on mukava istuskella eväitä syömässä sekä nauttia kesäisestä päivästä ja upeasta jokimaisemasta.

Lintukosteikon jälkeen metsän reunat jyrkkenevät ja oikealla puolella jokea nousee jylhä kallioseinä, Takalankallio. Pian sen jälkeen joki liittyykin jo osaksi Alasjärven Kuosarinlahtea. Hetken melottua edessä levittäytyy Alasjärven selkä ja vastarannalla helposti erottuva Puuhamaa. Myös Tervaniemen kaunis keltainen kartanorakennus näkyy hyvin järvelle, samoin kuin vieressä sijaitseva melontareitin loppupiste, Suruttoman uimaranta. Rannan läheisyydessä on laavu, jossa voi hetken levähtää ennen kanootin kantamista ylämäkeen uimarannan parkkipaikalle.

Hyvä tietää

Toivanjoen melontareittiä voi meloa kumpaankin suuntaan tai palata takaisin lähtöpisteeseen rauhallisen virtaaman ansiosta. Reitti on melottavissa koko sulan veden ajan. Alasjärven Suruttoman mökkiä ja saunaa sekä SUP-lautoja voi vuokrata Suruton ry:ltä. Reitin molemmista päistä löytyy myös uimaranta. Toivanjoki on linnustoltaan monipuolinen ja reitin varrella on kaksi lintutornia, Luulion torni Alasjärvellä ja Toivanjoen torni lintukosteikon kohdalla.

Vaativuus

Reitin melonta-aika on noin 2 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo.

Reitin alkuun

Melontareitin voi aloittaa Kesijärveltä tai Alasjärvelta. Kesijärven Lepokallion veneranta: käännytään 54-tieltä Tervakosken suuntaan, Launosten risteyksestä 1 km Vähikkäläntietä Tervakoskelle päin, vasemmalle Suviniementietä 2 km ja sitten oikealle 250 m (kyltitön risteys). Alasjärven Suruttoman ranta: Tervakosken taajamasta Vähikkäläntieltä käännytään vasemmalle Tervajoentielle, heti joen ylityksen jälkeen Tammirannan puistotielle ja sitten oikealle Alasjärventielle. Suruttoman ranta sijaitsee noin 1,5 km päässä Tervakosken taajamasta.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTEET:

Lepokallion veneranta, Kesijärvi (Loppi), 60.753351, 24.533189

Suruttoman ranta, Alasjärventie 9, 12400 Tervakoski (Janakkala) 60.802607, 24.616444

REITIN MERKINTÄ: Melontareittiä on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu myös perheille ja vasta-alkajille.

Tammelan Liesjärvi-Loimijoki

TULOSSA

Vesiluontopolut

Tammelan Ruostejärven lasten vesiluontopolku

TULOSSA

Vanajanreitin historia- ja kulttuuripainotteinen vesiluontopolku

TULOSSA

Evon Rautjärvien tiedepainotteinen vesiluontopolku

TULOSSA