Pyöräilyreitit

DigiTrail-pyöräilyreitit

Härkätie

harkatiepyöraily

Härkätien historialliset kulttuurimaisemat idyllisine kylineen houkuttelevat pysähtymään usein. Portaan luonnonkaunis harjumaisema on henkeä salpaavan ihastuttava, rantamaisemat ovat kahta puolta reittiä. Vanha tehdashistoria muistuttaa menneen ajan työnteosta Forssassa.

Hämeen Härkätien historiaa

Hämeen Härkätie on vanhimpia ja sen varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse, aina viikinkiajalle eli 800-luvulle saakka. Ruotsissa sijainneen Birkan kauppiaat hankkivat erätalouden tuotteita ja myivät niitä Keski-Eurooppaan. Suomen rannikolle syntyi kauppapaikkoja, joissa birkalaiset ja rannikon suomalaiset kävivät vaihtokauppaa.

Koska rannikolla asuvien omat eräalueet olivat pienet, vaihtoivat asukkaat halutut erämetsien tuotteet sisämaan hämäläisiltä. Hämäläiset hankkivat laajoilta erämailtaan paitsi arvoturkiksia eli soopelia, kärppää, näätää ja saukkoa, myös Välimeren piirissä jo antiikin ajoista lähtien arvostettua haustetta. Hauste eli castoreum on majavan sukurauhasista saatava, lääkeaineena käytettävä erite, jonka uskottiin lisäävän sukupuolista kyvykkyyttä sekä auttavan sydän- ja verisuonitauteihin, epilepsiaan ja erilaisiin myrkytystiloihin. Vastineeksi hämäläiset saivat aseita, koruja, metallia ja suolaa.

Suomessa Härkätien merenpuoleiseen päähän muodostui kauppapaikka ja lopulta Unikankareen kummun ympärille kasvoi Turun kaupunki. Sisämaan kauppapaikka sijaitsi nykyisen Hämeenlinnan kaupungin tienoilla, jonne ruotsalaiset 1200-luvun lopulla rakennuttivat kivilinnan.

Kauppapaikkoja yhdistävä Härkätie ei ollut 900-luvulla eikä keskiajalla muuta kuin kasvillisuudesta auki raivattu kiemurainen kulku-ura. Jokien, purojen ja kosteiden paikkojen ylitykset järjestettiin pitkospuilla tai kivilatomuksilla. Tämän muinaistien ylläpitämisestä vastasivat muinaispitäjät.

Tien linjaus on määriteltävissä Jaakko Teitin vuosina 1555-56 laatiman tieluettelon sekä 1600-1700-lukujen karttojen avulla. Näiden mukaan Härkätie oli 162 km:n pituinen reitti, joka johti Hämeenlinnasta Rengon kirkolle ja Lietsaan, sitten Tammelan Portaan ja Letkun kautta Somerolle, sieltä Marttilan ja Liedon kautta Turun tuomiokirkon kupeeseen.

Suurin osa matkoista taitettiin jalan, ja tavarat kulkivat hevosen selässä. Kesäaikaan tavallinen päivämatka oli 30-40 km maaston ja kuorman mukaan. Talvella Härkätien korvasi järvenselkiä ja soita pitkin viitoitettu talvitie.

Härkätiellä ei kuljettu pitkiä matkoja härillä, vaan härkiä käytettiin kyntötöissä. Häme oli kuulu hevosmaakunta. Härkien pito syrjäytti hevosten käytön vasta 1600-luvulla, jolloin kruunu takavarikoi talonpoikien hevosia armeijan tarpeisiin. Välttyäkseen tältä hämäläiset siirtyivät pitämään härkiä. Härkätie-nimityksen taustalla voi olla eurooppalainen, vanhojen teiden syntyä selvittävä perinne, jossa jokin väkevä eläin, kuten härkä, olisi ensimmäisenä tallannut kulku-uran auki.

Aluksi yövyttiin tilapäisissä majapaikoissa. Olojen vakiintuessa ja asutuksen laajentuessa teiden varsille perustettiin kievareita kruunun asioilla liikkuvia varten. Härkätien kievarit sijaitsivat Rengon kirkolla, Tammelan Portaassa, Someron Lahdessa, Marttilan Juutilassa ja Liedon Pinomäessä. Yksityiset perustivat tienvarteen krouveja, joiden pääasiallinen palvelutarjonta keskiajan lopulla koostui sahdista ja oluesta.

Monista kaupallisista ja poliittisista mullistuksista huolimatta Härkätien yhdistämät Varsinais-Suomi ja Vanajan Häme muodostivat yhtenäisen ja selkeän liikennealueen aina 1800-luvulle saakka. Siirtyminen konevoimaan, aluksi rautateihin ja sitten autoihin, vähensi perinteisen kulkureitin merkitystä. Härkätien linjaus ei vuosisatojen saatossa kuitenkaan juuri muuttunut, kunnes vuonna 1962 liikenteelle avattu valtatie 10 syrjäytti sen hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi.


Härkätie-pyöräilyreitit

Reittikuvaus

Reitti alkaa (noin 70 km) Letkun kylästä, jossa sijaitsevasta Letkun kyläkaupasta voi ostaa matkaeväät mukaan retkelle. Pyöräreitti kulkee koko matkan Hämeen Härkätietä pitkin. Ensimmäisenä vastaan tulee Hämeen Luontokeskus ja hieman myöhemmin Eerikkilän Urheiluopisto. Molemmat tarjoavat erilaisia palveluita aina muonituksesta majoitukseen ja ovat oivallisia paikkoja pienelle levähdystauolle. Reitti jatkaa Portaan komeissa harjumaisemissa noin kymmenen kilometriä ja pienten kylien, kuten Portaan kylän läpi.

Portaan nahkurin verstaassa voi tutustua entisaikojen nahkurin työhön, nauttia kahvilapalveluista ja vaikkapa yöpyä. Portaasta matka jatkuu Renkoon saakka useiden kauniiden hämäläisten kylien, kuten Räyskälän, Vojakkalan, Nummenkylän sekä Lietsan läpi idyllisessä maalaismaisemassa. Rengon Kuittilassa palvelee kesäaikaan Härkätien Kynttilä niminen kahvila. Rengosta Hämeenlinnaan kuljetaan rauhallista maantietä pitkin ja tietä reunustavat metsät ja satunnaisesti vastaan tulevat maatilat luovat mainion tunnelman retkeilylle. Härkätie päättyy Hämeen linnan porttien edustalle.

Hyvä tietää

Reitti on merkitty koko matkan varrelta isoilla ruskeilla Hämeen Härkätiekylteillä, joita on sijoitettu aina risteyksiin, joten reittiä on helppo seurata. Mukaan kannattaa varata säänmukainen vaatetus, taukotakki, sekä evästä ja juotavaa pitkien siirtymien takia. Reitillä on jonkin verran palveluita, mutta sesongin ulkopuolella ne palvelevat harvakseltaan tai vain tilauksesta. Reitti on osittain valaistu, mutta mukaan kannattaa varata joko otsavalo, tai pyörään kiinnitettävä lamppu, jos aikoo pyöräillä myöhään. Reitti on vain pieni osa koko Härkätien kokonaisuutta, joten sitä on helppo jatkaa pidemmällekin halutessaan, aina rannikolle Turkuun asti. Reitin voi aloittaa hyvin myös Hämeenlinnasta. Matka on melko pitkä ja palveluiden vähyyden takia matkaan kannattaa ottaa myös pyörän kumin paikkaamiseen tarvittavat välineet sekä pumppu. Myös huomiovaatetus ja heijastimet on suositeltavaa olla päällä, etenkin illan hämärtyessä. Huomioitavaa on, että Härkätie on osittain suhteellisen kapea maantie, jossa ei ole erillistä kevyenliikenteen väylää. Joitakin välimatkoja Hämeenlinnan ja Letkun kylän välillä:

Hämeenlinna – Renko 20 km

Renko – Porras 36 km

Porras – Letkun kylä 13 km

Vaativuus

Reitti on pitkä (noin 70 km) mutta hyvällä pyörällä matka sujuu vaivattomasti. Reitin pohja on joko hiekkatietä tai asvalttia, joten liikkuminen on helppoa. Hiekkatien osuudet saattavat olla paikoitellen kuoppaisia. Liikenne on pienemmillä teillä hiljaista, joten ajaminen on mukavaa ja turvallista.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Letkun kylästä, joka sijaitsee valtatie 2 varrella. Valtatieltä on viitoitus Letkun kylälle Härkätietä pitkin (tie numero 2824). Reitin voi aloittaa myös Hämeenlinnasta linnan pihalta.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Letkun kylä 60.698769, 23.721516, Hämeen linna 61.002301, 24.460350

REITIN MERKINTÄ: Reitti on merkitty isoilla ruskeilla Hämeen Härkätien kylteillä.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kokeneemmille pyöräilijöille. Reitti on asvalttia sekä osittain hiekkatietä. Erillistä kevyenliikenteen väylää ei ole.


Hämeen Härkätie

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank