Retkeilyreitit

DigiTrail-retkeilyreitit

Hämeenlinna, Aulanko

Vain noin 4 km päässä Hämeenlinnan keskustasta sijaitseva Aulangon ulkoilu- ja luonnonsuojelualue (noin 750 hehtaaria) on houkutellut ihmisiä rentoutumaan, rauhoittumaan ja pääsemään luonnon kanssa kosketuksiin jo yli vuosisadan ajan. Aulanko on tunnettu kauniista kansallismaisemistaan ja historiallisista nähtävyyksistään, jotka tarjoavat jokaiselle jotakin, niin vanhemmille kuin perheen pienimmillekin. Aulangon luonnonsuojelualueeseen kuuluu vuosina 1883 - 1938 rakennettu englantilaistyyppinen puisto, joka rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Jotta maisema säilyisi edelleenkin avarana ja puistomaisena, puistometsää hoidetaan aktiivisesti.

Aulangon alueella on helppo kulkea ja alueen moninaiset palvelut tarjoavat mahdollisuuden viettää enemmänkin aikaa Aulangon luonnonkauniissa puistometsässä. Alueella on mm. uimarantoja, nuotiopaikkoja, kuntoilu-, ulkoilu- ja ratsastusreittejä, ulkoilumaja, kahvila- ja ravintolapalveluita sekä hotelli monipuolisine aktiviteetteineen.

Hyödyllisiä linkkejä:

Aulanko-reitit

Reittikuvaus

Helppo (noin 2,8 km), sininen reitti kulkee Aulangon luonnonsuojelualueella ja kiertää alueen keskeisimmät nähtävyydet. Reitti lähtee Aulangon Ulkoilumajalta Ruusulaakson paviljongille, josta se jatkuu Metsälammen rantaa pitkin. Mikäli retkeilijä haluaa, voi Ruusulaakson paviljongilta poiketa Joutsenlammelle, tarkkailemaan lintuja tai ihan vain istahtaa hetkeksi ihailemaan kaunista lampea. Joutsenlammella on myös kioski, joka palvelee kesäaikaan reippailijoita. Metsälammelta reitti jatkuu puistometsän siimekseen, jossa voi huomata olevansa hetken komeiden mäntyjen ympäröimänä. Tämän jälkeen polku nousee Aulangon Tornikahvilalle ja Aulangon näkötornille, jotka molemmat ovat avoinna kesäaikaan. Näkötornista avautuvat komeat näkymät ympäröivään maastoon. Maisemia voi ihailla myös näkötornin läheisyydessä olevalta näköalatasanteelta. Reitti palaa näkötornilta takaisin alamäkivoittoisesti Aulangon Ulkoilumajalle.

Hyvä tietää

Reitin varrelle DigiTrail mobiilisovelluksessa on tehty useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen nähtävyyksistä ja historiasta, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista.

Reittiä on halutessaan helppo muokata vastaamaan reippailijan omia toiveita. Aulangolla on paljon nähtävää ja etenkin kesäaikaan on mukava tehdä hieman pidennetty lenkki ja kiertää Aulangon Joutsenlammen ympäri. Haastetta ja sykkeen nostoa toivovat retkeilijät voivat yhdistää tähän reittiin vierailun Karhuluolalla, jonne pääsee näköalatasanteen viereltä laskeutuvia jyrkkiä, 322 askelmasta koostuvaa kiviportaikkoa pitkin. Portaat voivat olla hyvinkin liukkaat sateella ja talvella. Luolassa voi ihailla Karhut -nimistä veistosta ja kerätä voimia portaiden nousuun takaisin reitille.

Aulangon Ulkoilumajan läheisyydessä on nuotiokota. Muita tulipaikkoja tällä reitillä ei ole, mutta kesäaikaan alueella palvelevat sekä Tornikahvila, että Joutsenlammen kioski. Ulkoilumajalla on myös mahdollisuus uintiin ympäri vuoden, sekä vuokrattava sauna ja liikuntavälineitä. Reitin huippukohdalla sijaitsee Aulangon näkötorni, josta aukeavat upeat näkymät hämäläisen maiseman ylle. Näkötorniin on vapaa pääsy ja se on avoinna kesäisin joka päivä klo 8-19. Aulangon koko alueella muita harrastusmahdollisuuksia patikoinnin lisäksi ovat pyöräily, melonta, uinti ja ratsastus. Lisäksi talvella alueella on viisi eripituista hiihtoreittiä aina 3 km:stä 10,5 kilometriin. Aulangon hotellin läheisyydessä löytyy mahdollisuus pelata tennistä, minigolfia sekä golfia kahdellakin eri kentällä. Alueella on myös kylpylä ja kiipeilypuisto.

Aulangon luonnonsuojelualueella on sallittua liikkua jalan ja hiihtäen, autolla rengastiellä kesäisin klo 8-23 välisenä aikana sekä ruokasienten ja metsämarjojen poimiminen. Maastopyöräily järjestyssäännön mukaan on sallittu ainoastaan päällystetyllä rengastiellä sekä järjestyssäännössä osoitetuilla sorapäällysteisillä teillä ja poluilla. Ratsastus on sallittu vain siihen erikseen osoitetuilla reiteillä. Kiellettyä alueella ovat roskaaminen, lemmikkieläinten vapaana pitäminen, leiriytyminen ja avotulen teko, opasteiden ja muiden rakenteiden sekä koealojen vahingoittaminen. Lisäksi alueella on kiellettyä kasvillisuuden, maaperän tai muun luonnon vahingoittaminen, häirintä sekä muita kävijöitä häiritsevä toiminta ja metsästys sekä kalastus.

Vaativuus

Helpon reitin kulkeminen kestää noin tunnin. Suurin osa reitistä kulkee joko tiellä tai sorapohjaisella polulla, joka ei ole liukas edes sateella. Reitin eteläpäässä (Metsälampi – Aulangon näkötorni) oleva osio on pinnoittamatonta metsäpolkua ja saattaa sateisella säällä olla mutainen ja/tai liukas. Tällöin vedenpitävät kengät ovat hyödylliset, muuten reitillä riittää mainiosti tavallinen ulkoiluvarustus. Talvisin korkeavartiset, pitäväpohjaiset talvikengät ovat suositeltava valinta reitille.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Aulangon Ulkoilumajalta, jossa on tilava, ilmainen pysäköintialue. Helsinki - Tampere moottoritieltä (valtatie 3) sekä Turku - Lahti tieltä (valtatie 10) on viitoitus Aulangolle. Hämeenlinnan rautatieasemalta Ulkoilumahalle on autolla (taksitolppa rautatieaseman edessä) 5,3 km ja kävellen 4,7 km. Rautatieasemalta lähtee myös kaupungin sisäisen liikenteen linja-auto, joka ajaa Hotelli Aulangolle. Hotelli Aulangolta on noin 1,5 km Ulkoilumajalle.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Aulangon Ulkoilumaja, Linnanen 75, 13220 Hämeenlinna 61.028646, 24.462335

REITIN MERKINTÄ: Reitillä ei ole reittimerkintöjä, mutta polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kaikille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin. Polkupohja on helppokulkuinen ja reitin varrella on paljon nähtävää, tehtävää sekä istumapaikkoja.


Reittikuvaus

Keskivaikea (noin 5,8 km), punainen reitti kulkee Aulangon luonnonsuojelualueen rajoja pitkin ja kiertää historiallisesti merkittävien nähtävyyksien sekä rauhoitettujen muinaisjäännöksien, kuten vanhan ruutikellarin, kautta. Reitti alkaa Aulangon Ulkoilumajalta ja kulkee Aulangonjärven rantaa pitkin Karhuluolalle. Karhuluolan läheisyydestä nousee jyrkät 322 askelmaiset kiviportaat Aulangon näkötornille, jonne kovakuntoisimmat reippailijat voivat nousta ihailemaan upeita Aulangon kansallismaisemia. Karhuluolalta reitti jatkaa hieman eteenpäin ja kääntyy oikealle ylös mäkeen kohti vanhaa ruutikellaria, jonka neliönmuotoiset kivimuurin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä. Ruutikellarin jälkeen reitti jatkaa luonnonsuojelualueen reunaa myötäillen kohti Aulangontietä ja edelleen graniittilinnalle. 1887 näköalapaikaksi rakennetun, nykyisin lasten kesäteatterina toimivan graniittilinnan eli Rauniolinnan jälkeen reitti jatkaa Aulangon Joutsenlammelle. Joutsenlampi on kesäisin yksi Aulangon komeimpia nähtävyyksiä, jossa kannattaakin viivähtää hetki. Joutsenlammen parkkipaikan vieressä palvelee kesäaikaan myös pieni kioski Aulangon ulkoilijoita. Hetken levähdys, jäätelön nauttiminen ja lintujen ihailu lammen rannalla on antoisa tauko. Joutsenlammelta reitti jatkaa Ruusulaakson paviljongille Metsälammen rannalle, josta reitti palaa takaisin lähtöpisteeseen Aulangon Ulkoilumajalle.

 

Hyvä tietää

Reitin varrelle DigiTrail mobiilisovelluksessa on tehty useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen nähtävyyksistä ja historiasta, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista.

Reitti on pitkälti valaistu, mutta ruutikellarilta graniittilinnalle on käytännössä kokonaan ilman valaistusta. Reitti kulkee alkumatkan kostean kuusimetsän keskellä ja vanhan ruutikellarin jälkeen maasto muuttuu mäntymetsäksi. Reittiä on halutessaan helppo muokata vastaamaan reippailijan omia toiveita. Esimerkiksi Karhuluolalta pääsee suoraan Aulangon näkötornille jyrkkiä kiviportaita pitkin. Portaat voivat tosin olla hyvinkin liukkaat sateella ja talvella. Näkötorniin on vapaa pääsy ja se on avoinna kesäisin joka päivä klo 8-19. Lisäksi graniittilinnan kohdalta lähtee useita polkuja kohti hotellin aluetta ja palveluita. Palaaminen reitille on helppoa.

Aulangon Ulkoilumajan läheisyydessä on nuotiokota. Muita tulipaikkoja tällä reitillä ei ole, mutta kesäaikaan alueella palvelevat sekä Tornikahvila, että Joutsenlammen kioski. Ulkoilumajalla on myös mahdollisuus uintiin ympäri vuoden, sekä vuokrattava sauna ja liikuntavälineitä. Graniittilinnassa toimii myös kesäteatteri ja se onkin oiva paikka pitää taukoa. Aulangon koko alueella muita harrastusmahdollisuuksia patikoinnin lisäksi ovat pyöräily, melonta, uinti ja ratsastus. Lisäksi talvella alueella on viisi eripituista hiihtoreittiä aina 3 km:stä 10,5 kilometriin. Aulangon hotellin läheisyydessä löytyy mahdollisuus pelata tennistä, minigolfia sekä golfia kahdellakin eri kentällä. Alueella on myös kylpylä ja kiipeilypuisto.

 

Aulangon luonnonsuojelualueella on sallittua liikkua jalan ja hiihtäen, autolla rengastiellä kesäisin klo 8-23 välisenä aikana sekä ruokasienten ja metsämarjojen poimiminen. Maastopyöräily järjestyssäännön mukaan on sallittu ainoastaan päällystetyllä rengastiellä sekä järjestyssäännössä osoitetuilla sorapäällysteisillä teillä ja poluilla. Ratsastus on sallittu vain siihen erikseen osoitetuilla reiteillä. Kiellettyä alueella ovat roskaaminen, lemmikkieläinten vapaana pitäminen, leiriytyminen ja avotulen teko, opasteiden ja muiden rakenteiden sekä koealojen vahingoittaminen. Lisäksi alueella on kiellettyä kasvillisuuden, maaperän tai muun luonnon vahingoittaminen, häirintä sekä muita kävijöitä häiritsevä toiminta ja metsästys sekä kalastus.

Vaativuus

Keskivaikean reitin kulkeminen kestää noin 1,5 tuntia. Reitti kulkee suurimmilta osin sorapohjaista polkua pitkin, eikä reitillä ole erityisen vaikeita kohtia. Reitin eteläosa on pinnoittamatonta metsäpolkua ja saattaa olla sateisella säällä mutainen tai liukas. Tällöin vedenpitävät kengät ovat hyödylliset. Reitillä riittää mainiosti tavallinen ulkoiluvarustus. Reitillä on myös varsin paljon levähdyspaikkoja, kuten penkkejä ja huvimajoja. Talvisin korkeavartiset, pitäväpohjaiset talvikengät ovat suositeltava valinta reitille.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Aulangon Ulkoilumajalta, jossa on tilava, ilmainen pysäköintialue. Helsinki - Tampere moottoritieltä (valtatie 3) sekä Turku - Lahti tieltä (valtatie 10) on viitoitus Aulangolle. Hämeenlinnan rautatieasemalta Ulkoilumahalle on autolla (taksitolppa rautatieaseman edessä) 5,3 km ja kävellen 4,7 km. Rautatieasemalta lähtee myös kaupungin sisäisen liikenteen linja-auto, joka ajaa Hotelli Aulangolle. Hotelli Aulangolta on noin 1,5 km Ulkoilumajalle.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Aulangon Ulkoilumaja, Linnanen 75, 13220 Hämeenlinna 61.028646, 24.462335

REITIN MERKINTÄ: Reitillä ei ole reittimerkintöjä, mutta polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu hieman pidemmistä reiteistä pitäville reippailijoille, jotka ovat kiinnostuneita alueen historiasta. Polkupohja on helppokulkuinen ja reitin varrella on paljon nähtävää, tehtävää sekä istumapaikkoja.


Reittikuvaus

Vaikea (noin 8,2 km), musta reitti tarjoaa moninaisia maisemia kulkijoilleen: metsää, peltoa ja vesistöä. Reitin lähtöpisteenä toimii Aulangon Ulkoilumaja ja lähtee kohti pohjoista kiertäen Aulangonjärven rantaa myötäpäivään. Reitti kulkee Aulanko Golfin ohi kohti järven pohjoispuolella sijaitsevaa Aulangon Rauhaa, joka tarjoaa majoituspalveluita. Reitti jatkuu noin kilometrin verran metsätietä pitkin ennen kuin kääntyy pinnoittamattomalle polulle, joka on ajoittain varsin märkä ja juurakkoinen. Tasapainoharjoituksien ohella tämän polun varrella on hyvä hetki rauhoittua, nauttia luonnon äänistä ja ihanista metsän tuoksuista. Lopulta polku palaa Aulangonjärvelle Käärmekallion kohdalla, josta on hienot maisemat Aulangonjärven vastarannalle ja kohti Aulangon näkötornia. Käärmekalliot kohoavat yli 30 metriä Aulangonjärven pinnan yläpuolelle ja näin ollen reitin lasku järven rantaan on melko vaativakin. Ennen rantaan laskeutumista kannattaa polttopuut ottaa mukaan mäen päältä alhaalla sijaitsevalle nuotiopaikalle. Tästä reitti jatkuu pitkospuita pitkin samaa reittiä kuin valmiiksi merkitty Aulangonjärven polku (keltainen maalimerkintä). Järven itärannalla Kihtersuolla on yleinen uimaranta. Reitti jatkuu merkittyä polkua pitkin, josta se poikkeaa Lusikanniemeen. Lusikkaniemessä sijaitsevalta laiturilta pääsee uimaan. Reitti jatkuu valaistua kuntopolkua pitkin Karhuluolalle. Karhuluolan viereltä nousee jyrkät, 322 askelmaiset kiviportaat Aulangon näkötornille, jossa sykkeen nostoa kaipaavat ulkoilijat voivat vielä käydä ihailemassa upeita kansallismaisemia. Portaat voivat olla liukkaat sateella ja talvisin. Karhuluolalta reitti jatkuu takaisin Ulkoilumajalle. Reitti keskittyy rahoittavaan ja rentouttavaan kokemukseen luonnon helmassa ja reitin varrella voikin tehdä mobiilisovelluksen ohjeiden mukaan rentouttavia metsäjooga harjoitteita.

Hyvä tietää

Reitti kulkee hyvin pitkälle samaa polkua Aulangonjärven polun kanssa. Mikäli retkeilijä toivoo suoraviivaisemman reitin, on se helppo järjestää seuraamalla keltaisia maalimerkintöjä. Lisäksi reittiin on helppo yhdistää Aulangon nähtävyyksien kautta kulkeminen. Haastetta ja sykkeen nostoa toivovat retkeilijät voivat yhdistää tähän reittiin vierailun näkötornille, jonne pääsee Karhuluolan läheisyydestä nousevia jyrkkiä, 322 askelmasta koostuvaa kiviportaikkoa pitkin. Portaat voivat olla kuitenkin hyvin liukkaat sateella ja talvella. Tämä hieman pidempi reitti tekee Aulangonjärven polulta koukkauksen syvemmälle metsään, joten se on omiaan rauhallisen luontokokemuksen saamiseksi.

Reitillä sijaitseva Aulangon Ulkoilumaja palvelee retkeilijöitä (uinti, kahvila, vuokrattava sauna ja liikuntavälineitä), Aulangon Rauha tarjoaa majoituspalveluita ja Karhuluolalta pääsee portaita pitkin näkötornin Tornikahvilalle (kesäaikaan avoinna). Muuten tällä reitillä ei ole palveluita ja mukaan kannattaakin varata pientä evästä. Reitillä on yksi nuotiopaikka Aulangonjärven rannassa Käärmekallion lähettyvillä ja Ulkoilumajalla sijaitsevalla kodalla voi esimerkiksi paistaa makkarat. Reitille kannattaa ottaa mukaan tulentekovälineet, mutta muuten tavallinen retkeilyvarustus riittää hyvin. Kesäisin mukaan kannattaa pakata myös uimavarusteet, sillä reitillä on useita kauniita uimapaikkoja. DigiTrail mobiilisovelluksessa on useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen nähtävyyksistä ja historiasta, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista. Tällä reitillä sovellus opastaa retkeilijää tekemään rentouttavia metsäjoogaharjoitteita.

Retkeilijän kannattaa lisätä patikointiin käynti näkötornilla ja ihailla hetki upeita maisemia. Näkötornille on vapaa pääsy ja se on avoinna kesäisin joka päivä klo 8-19. Aulangon koko alueella muita harrastusmahdollisuuksia patikoinnin lisäksi ovat pyöräily, melonta, uinti ja ratsastus. Lisäksi talvella alueella on viisi eripituista hiihtoreittiä aina 3 km:stä 10,5 kilometriin. Aulangon hotellin läheisyydessä löytyy mahdollisuus pelata tennistä, minigolfia sekä golfia kahdellakin eri kentällä. Alueella on myös kylpylä ja kiipeilypuisto.

Aulangon luonnonsuojelualueella on sallittua liikkua jalan ja hiihtäen, autolla rengastiellä kesäisin klo 8-23 välisenä aikana sekä ruokasienten ja metsämarjojen poimiminen. Maastopyöräily järjestyssäännön mukaan on sallittu ainoastaan päällystetyllä rengastiellä sekä järjestyssäännössä osoitetuilla sorapäällysteisillä teillä ja poluilla. Ratsastus on sallittu vain siihen erikseen osoitetuilla reiteillä. Kiellettyä alueella ovat roskaaminen, lemmikkieläinten vapaana pitäminen, leiriytyminen ja avotulen teko, opasteiden ja muiden rakenteiden sekä koealojen vahingoittaminen. Lisäksi alueella on kiellettyä kasvillisuuden, maaperän tai muun luonnon vahingoittaminen, häirintä sekä muita kävijöitä häiritsevä toiminta ja metsästys sekä kalastus.

Vaativuus

Vaativan reitin kulkeminen kestää noin neljä tuntia. Reitti on vain noin 8 km pitkä, mutta haastavuus syntyykin maaston muodoista. Reitti kulkee paljolti tietä ja pitkospuita pitkin, mutta merkittävä osa reitin pohjoispäässä kulkee metsäpolkua pitkin. Polku saattaa olla sateella mutainen ja pitkospuut liukkaat. Tällöin vedenpitävät kengät ovat hyödylliset, muuten reitillä riittää mainiosti tavallinen ulkoiluvarustus. Talvisin korkeavartiset, pitäväpohjaiset talvikengät ovat suositeltava valinta reitille.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Aulangon Ulkoilumajalta, jossa on tilava, ilmainen pysäköintialue. Helsinki - Tampere moottoritieltä (valtatie 3) sekä Turku - Lahti tieltä (valtatie 10) on viitoitus Aulangolle. Hämeenlinnan rautatieasemalta Ulkoilumahalle on autolla (taksitolppa rautatieaseman edessä) 5,3 km ja kävellen 4,7 km. Rautatieasemalta lähtee myös kaupungin sisäisen liikenteen linja-auto, joka ajaa Hotelli Aulangolle. Hotelli Aulangolta on noin 1,5 km Ulkoilumajalle.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Aulangon Ulkoilumaja, Linnanen 75, 13220 Hämeenlinna 61.028646, 24.462335

REITIN MERKINTÄ: Reitillä ei ole reittimerkintöjä, mutta polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu hyväkuntoisille patikoijille, jotka nauttivat pidemmistä retkistä hieman haasteellisimmissa maastonmuodoissa ja polkupohjilla.


Aulanko

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank

Evo, Evokeskus

Evo on tunnettu paitsi Suomen vanhimmasta metsätalouden oppilaitoksesta, myös erämaisuudestaan, luonnostaan, linnuista ja majavista. Evon retkeilyalue (noin 4700 hehtaaria) on ollut vuosikymmenet paitsi retkeilijöiden, myös partiolaisten suosiossa. Alueella risteilee Ilves-reitistö, joka mahdollistaa räätälöidyt retket jokaiseen makuun, aina Asikkalaan ja Padasjoelle asti.

Evo sijaitsee ympäristöään korkeammalla vedenjakaja-alueella, jolle ominaista on pikkujärvien ja lampien runsaus sekä vähäravinteinen maaperä. Evon metsäluonnon kehitystä on vahvasti ohjannut perinteinen metsätalous. Vallitsevia metsätyyppejä ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Alueen yleisin puulaji on mänty, jota puustosta on yli puolet. Reheviä alueita on Evolla vain vähän. Myös luonnontilaiset suot ovat harvinaisia. Soihin voi tutustua mm. Niemisjärven luontopolulla tai Harjupolulla. Alueen kumpuilevat muodot ovat jääkauden aikaansaannoksia.

Evon reiteillä vaeltassa on paljon nähtävää ja koettavaa. Vesistöt ovat puhtaita ja joistakin järvistä voi jopa juoda suoraan. Onnekas retkeilijä saattaa jopa nähdä majavan padonrakennuspuuhissa. Istutetun lohikalan tai luonnonkalojen narraaminen ilahduttaa kalastajia ja lapsiperheitä. Evokeskus tarjoaa kahvila- ja majoituspalveluita lähes ympäri vuoden ja kampuksen saunat (perinteinen ja savusauna) ovat vuokrattavissa esimerkiksi virkistysiltoja varten. Lisäksi alueella on kämppämajoitusta, laavuja sekä nuotiopaikkoja. Koe reipasta meininkiä Evolla mihin vuodenaikaan tahansa.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Evo-reitit

Reittikuvaus

Helppo (noin 3,8 km) sininen reitti lähtee Evokeskukselta ja kulkee kampuksen metsätaitorataa pitkin koko matkan ajan. Radalla on retkeilyn ohessa mahdollista testata omaa osaamistaan metsätaidoissa, joita mobiilisovellus esittää käyttäjälleen. Reitti kulkee Alisen Rautjärven ympäri ja sen varrella maisemat vaihtuvat tiheään ensin nuoresta mäntymetsästä taimikkoon ylittää Luutajoen ja sukeltaa lopulta varttuneeseen kuusikkoon. Kuusikossa voi nähdä historiallisia hiilimiilun pohjia ja jatkaa ikääntyneeseen mäntymetsään. Alisen Rautjärven länsipuolella sijaitsee Onkimankankaan nuotiopaikka on oiva levähdyspaikka, josta aukeaa komea järvimaisema. Reitti jatkuu tielle Alisen Rautjärven eteläpuolella palaten takisin Evokeskukselle ohittaen palloilukentän sekä Evon sahan. Reitti on aluksi helppokulkuista polkua ja levenee loppua kohden ensin metsäautotieksi ja siitä päälystetyksi tieksi.

Hyvä tietää

Reitti on oma kokonaisuutensa ja sitä on hankala liittää saumattomasti muihin Evon reitteihin. Se on kuitenkin helppokulkuinen ja selkeä seurata. Lisäksi reitin alkuvaiheessa on mahdollista poiketa uimaan Rautjärven rannalla. Reitti on viimeistä kolmannesta lukuun ottamatta joko polkua tai ajouraa eikä sitä ole valaistu. Reitti on mahdollista kiertää myös polkupyörällä. Reitillä on yksi nuotiopaikka ja sen läheisyydessä sijaitseva käymälä. Lähtö- ja päätepisteellä sijaitseva Evokeskuksen kahvio palvelee arkisin kello 8-14.

Vaativuus

Reitin kulkeminen kestää noin 1,5 tuntia. Reitti on helppokulkuista, hyvin hoidettua polkua, ajouraa tai asvalttitietä. Se saattaa olla sateisella säällä märkä, mutta muuten mitään suurempaa haastetta ei reitillä ole. Reittiä ei ole valaistu, joten se kannattaa kiertää valoisaan aikaan. Tavallinen säänmukainen ulkoiluvarustus reitille riittää hyvin.

Reitin alkuun

Evokeskuksen alueella on hyvin parkkitilaa omille ajoneuvoille. Lähtöpiste on noin 20 kilometriä Tuulosen kauppakeskuksesta Padasjoelle päin ja noin 25 kilometriä Padasjoelta Tuuloseen päin.

 

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Evokeskus, Saarelantie 1, 16970 Evo 61.196849, 25.107987

REITIN MERKINTÄ: Reitillä ei ole reittimerkintöjä, mutta polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kaikille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin. Polkupohja on helppokulkuinen.

Reittikuvaus

Keskivaikea (noin 7,8 km) punainen reitti lähtee Evokeskukselta pururataa pitkin ja kiertää Syrjänalusen harjupolun ja palaa pururataa sekä metsäpolkuja pitkin takaisin Evokeskukselle. Matkan varrella on paljon nähtävää ja Evon luonto pääsee kunnolla oikeuksiinsa, sillä vaihtelevan maaston ja vanhan kuloalan lisäksi reitin varrelle osuu myös luonnonvesiä, joista voi juoda sellaisenaan. Reitin alkupäässä on mahdollisuus nousta Punssivuoren huipulle, josta aukeaa komea näkymä Evon ylle. Reitti jatkaa pururataa Syrjänaluselle, josta harjupolku alkaa palaten lopulta takaisin tielle. Tien ylityksen jälkeen alkaa pitkospuut, jotka kiertävät läheistä suota. Pitkospuut ovat vanhat ja parissa paikassa jalat saattavat kastua. Suon jälkeen reitillä on pieni lähde, joka pulppuaa maasta. Reitti jatkaa lähteeltä harjupolun loppuun ja palaa siitä pururataa sekä polkuja pitkin takaisin Evokeskukselle.

Hyvä tietää

Reitti kulkee Hämeen Ilvesreitistöä pitkin, joten sen muokkaaminen on helppoa. Keskivaikea reitti on myös helposti kytkettävissä Evon vaikeaan (mustaan) reittiin, joka kulkee Sorsakolun laavulle. Harjun pohjoispäässä sijaitseva viitta ohjaa suoraan Sorsakolulle. Pururataa kulkevat osuudet on valaistu. Syrjänalusen rannalla on laavu, tulipaikka ja käymälä. Lähtö- ja päätepisteellä sijaitseva Evokeskuksen kahvio palvelee arkisin kello 8-14.

Vaativuus

Reitin kulkeminen kestää noin 3 tuntia. Reitille kannattaa pukea vedenpitävät kengät. Muuten retkelle riittää tavallinen säänmukainen ulkoiluvarustus.

Reitin alkuun

Evokeskuksen alueella on hyvin parkkitilaa omille ajoneuvoille. Lähtöpiste on noin 20 kilometriä Tuulosen kauppakeskuksesta Padasjoelle päin ja noin 25 kilometriä Padasjoelta Tuuloseen päin.

 

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Evokeskus, Saarelantie 1, 16970 Evo 61.196849, 25.107987

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on Ilves- ja Harjupolkureittien reittimerkintöjä. Lisäksi polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu hieman kokeneemmille reippailijoille.

Reittikuvaus

Vaikea (noin 18,8 km) musta reitti lähtee muiden Evon reittien tapaan Evokeskukselta. Se kulkee opetusmetsän halki, suurelta osin Ilvesreittiä pitkin Sorsakolun laavulle ja sieltä takaisin Evokeskukselle. Reitti kulkee Ilvesreittiä pitkin pohjoiseen Pitkänniemen kankaan leirialueen läpi, josta reitti jatkuu Pitkänniemenjärven länsipuolta pohjoiseen kohti laavua, jossa on hyvä viettää taukoa. Laavulta reitti jatkaa hetken tietä pitkin, kunnes taas sukeltaa metsään polulle ohittaen entisen kalantutkimuslaitoksen. Reitti jatkaa matkaansa hetken matkaa tietä pitkin ylittäen hieman isomman Tavilammentien. Pukkivuorentieltä reitti kääntyy länteen päin polulle kohti Rahtijärven rantaa ja jatkaa siitä varsin kivikkoisena pitkin Rahtijärven ja Savijärven välistä koskenrantaa, ohittaen entisen Ruukin, mistä on muistona enää kivijalka. Ruukilta reitti jatkaa myötäillen Savijärven rantoja paikoin järven ja rannan jyrkän kalliorinteen välissä kapeaa kaistaletta välillä syvemmälle metsään. Puolivälissä reittiä on Sorsakolun laavupaikka, aivan Savijärven pohjoispäässä. Sieltä on mahdollista jatkaa Evon reittiä pitkin tai pidentää patikointia ja lähteä kohti Padasjoen ja Asikkalan Ilves-reitistöjä. Sorsakolulta reitti jatkaa takaisin kohti Evokeskusta kiertäen Savijärven ja palaten samalle polulle Savijärven ja Rahtijärven välille. Entisen kalantutkimuslaitoksen jälkeen reitti nousee Peikkovuoren harjulle ja kulkee sieltä Hautjärven lehdon, sekä Karvalammin lähteen (mistä voi täyttää juomapullot) kautta Syrjänalusen laavulle. Syrjänalusesta reitti jatkaa kohti Evokeskusta pääasiassa latupohjaa pitkin.

Hyvä tietää

Reitti yhdistää Evon ja Päijät-Hämeen reitistöt toisiinsa, joten useamman päivänkin patikointi on helposti suunniteltavissa Evon alueelta kohti Padasjokea ja Asikkalaa. Evon alueella asuu runsaasti majavia, minkä seurauksena vedenpinta saattaa olla paikoin kohonnut ja peittänyt pitkoksia alleen, Savijärven ja Rahtijärven välinen pätkä on kivikkoinen märkä ja mahdollisesti liukas. Vesipulloja voi täydentää Evokeskuksessa ja Evon leirialueen kaivoista sekä vasta reitin loppuosuudella Karvalammin rannassa olevasta lähteestä. Reitin varrella sijaitsee myös useita laavu- ja nuotiopaikkoja käymälöineen. Lähtö- ja päätepisteellä sijaitseva Evokeskuksen kahvio palvelee arkisin kello 8-14.

Vaativuus

Reitin kulkeminen kestää noin 6 tuntia. Reitti on paikoitellen hankalaa, kivikkoista tai märkää polkua, joten haastavissa paikoissa kannattaa olla tarkkana. Reitille on suositeltavaa pukea vedenpitävät kengät. Muuten retkelle riittää tavallinen säänmukainen ulkoiluvarustus. Mukaan kannattaa pakata myös eväitä ruokataukoja varten.

Reitin alkuun

Evokeskuksen alueella on hyvin parkkitilaa omille ajoneuvoille. Lähtöpiste on noin 20 kilometriä Tuulosen kauppakeskuksesta Padasjoelle päin ja noin 25 kilometriä Padasjoelta Tuuloseen päin.

 

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Evokeskus, Saarelantie 1, 16970 Evo 61.196849, 25.107987

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on Ilvesreittimerkintöjä. Lisäksi polkupohjaa on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kokeneelle patikoijalle.

Evo

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank

Tammela, Hämeen luontokeskus

Tammelan luontoreiteillä, Ruostejärven tuntumassa ja Liesjärven kansallispuistossa pääsee nauttimaan rauhasta ja puhtaasta luonnosta. Asutusta alueella ei juuri ole, mutta reittien aloituspisteen Hämeen luontokeskus ja lähellä sijaitseva Eerikkilän urheiluopisto tarjoavat monipuolisia palveluitaan mm. välinevuokraa ja luontotietoutta. Alueella on upeita hiekkarantoja, laavuja ja nuotiopaikkoja. Reitit sopivat hyvin päiväretkikohteeksi, mutta vaellusta voi hyvin venyttää useammalle päivälle kulkemalla yhdysreittien kautta Liesjärven kansallispuistoon tai Ilvesreitille. Hämeen Ilvesreitiltä on yhteydet myös Torronsuon kansallispuistoon, Saaren kansanpuistoon sekä Lopen Räyskälään.

Ruostejärvi tunnetaan erityisen kirkasvetisenä ja hiekkapohjaisena järvenä. Sen rannat ovatkin kesäisin suosittuja uimapaikkoja. Kesällä vaelluksen ohella kannattaa tutustua Liesjärven kansallispuistossa sijaitsevaan Korteniemen perinnetilaan, jossa voi tutustua 1910-luvun tilan elämänmenoon. Alueella on paljon myös ympärivuotisia aktiviteetteja. Talvella voi hiihtää järven jäällä tai vuokrata lähialueelta lumikengät, ja poiketa vaikkapa luontokeskukseen sen ollessa avoinna.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Tammela-reitit

Reittikuvaus

Helppo (noin 2,9 km) sininen reitti lähtee Hämeen luontokeskukselta ja kulkee koko matkan yhtä luontokeskuksen omaa reittiä, nimeltään ”Meidän metsä”. Reitin varrella on kylttejä, joista voi oppia uutta liittyen Suomen luontoon. Reitti ei ole perinteinen ympyräreitti vaan se päättyy laavulle, noin puolentoista kilometrin päähän luontokeskuksesta ja palaa samaa reittiä takaisin. Reitti kulkee noin kilometrin matkan hämäläisessä metsämaisemassa, kunnes tulee järven rantaan. Rannassa pienen salmen yli pääsee käsikäyttöisellä lossilla. Lossin käyttö vaatii hieman voimaa, joten kaikkein pienimpiä lapsia ei kannata päästää valvomatta lossille. Lossin jälkeen reitti jatkuu pitkospuita pitkin noin puoli kilometriä ja päättyy laavulle. Takaisin reitin aloituspisteelle pääsee seuraamalla DigiTrail -sovelluksen ohjeita tai Meidän metsä -polun kylttejä.

Hyvä tietää

Hämeen luontokeskukselta lähtee myös muita lyhyitä reittejä, joihin helppo reitti on yhdistettävissä varsin helposti. Ympäri vuoden retkeilijöitä palvelevan luontokeskuksen läheisyydestä löytyy myös uimaranta. Eikä lähellä sijaitsevalle Eerikkilän urheiluopistollekaan ole pitkä matka.

Vaativuus

Helpon reitin kulkeminen kestää noin tunnin. Reitti on helppokulkuista, mutta muutamia hankalampia paikkoja löytyy. Lossin kanssa kannattaa olla varovainen, sillä köydet saattavat olla liukkaat ja lossin käyttö vaatii hieman käsivoimia. Reitillä riittää mainiosti säänmukainen ulkoiluvarustus ja lenkkikengät, sillä kosteita/liukkaita kohtia ei juuri ole. Pitkospuilla kannattaa tosin olla etenkin sateella tarkkana.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Hämeen luontokeskukselta, pääoven edestä. Luontokeskuksen parkkipaikalla on hyvin tilaa kaiken kokoisille ajoneuvoille. Aloituspisteelle on matkaa Forssasta noin 18 km ja Tammelasta noin 15 km. Helsingistä Hämeen luontokeskukselle on opasteet Hämeen Härkätietä (nro 2824) Portaan kylästä päin tultaessa. Valtatie 2:lla (Helsinki - Pori) liikennöi useita pikavuorolinja-autoja päivittäin. Linja-autojen aikataulut löytyvät Matkahuollon sivuilta. Kävelymatkaa pysäkiltä luontokeskukseen tulee noin 1,5 km.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Hämeen luontokeskus, Härkätie 818, 31380 Letku (Tammela) 60.714379, 23.793001

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on Meidän metsä -polun kyltit. Lisäksi polkua on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kaikille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin.


Reittikuvaus

Keskivaikea (noin 7,1 km) punainen reitti kiertää Ruostejärven rantaa ja Ilvesreittiä pitkin Eerikkilän Urheiluopistolle ja takaisin. Reitti alkaa luontokeskuksen edestä saapuen nuotiopaikalle. Sen jälkeen polku jatkuu kohti tietä kulkien sen viertä pitkin ja palaten takaisin metsään. Polku johtaa Eerikkilän Urheiluopiston alueelle, jossa on tarjolla monenlaisia palveluita. Eerikkilästä reitti palaa takaisin luontokeskukselle.

Hyvä tietää

Hämeen luontokeskukselta lähtee myös muita lyhyitä reittejä, joihin keskivaikea reitti on yhdistettävissä varsin helposti. Ympäri vuoden retkeilijöitä palvelevan luontokeskuksen läheisyydestä löytyy myös uimaranta. Reitin varrella on yksi tulipaikka ja Eerikkilän urheiluopistolla on mahdollisuus ruokailuun, majoitukseen ja moneen muuhun aktiviteettiin.

Vaativuus

Keskivaikean reitin kulkeminen kestää noin 3 tuntia. Reitti on helppokulkuista tietä tai hyvin hoidettua polkua. Sen vaativuus tuleekin matkan pituudessa. Reitillä riittää mainiosti säänmukainen ulkoiluvarustus ja lenkkikengät, sillä kosteita/liukkaita kohtia ei juuri ole. Pitkospuilla kannattaa tosin olla etenkin sateella tarkkana.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Hämeen luontokeskukselta, pääoven edestä. Luontokeskuksen parkkipaikalla on hyvin tilaa kaiken kokoisille ajoneuvoille. Aloituspisteelle on matkaa Forssasta noin 18 km ja Tammelasta noin 15 km. Helsingistä Hämeen luontokeskukselle on opasteet Hämeen Härkätietä (nro 2824) Portaan kylästä päin tultaessa. Valtatie 2:lla (Helsinki - Pori) liikennöi useita pikavuorolinja-autoja päivittäin. Linja-autojen aikataulut löytyvät Matkahuollon sivuilta. Kävelymatkaa pysäkiltä luontokeskukseen tulee noin 1,5 km.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Hämeen luontokeskus, Härkätie 818, 31380 Letku (Tammela) 60.714379, 23.793001

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on Meidän metsä -polun kyltit. Lisäksi polkua on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kaikille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin.


Reittikuvaus

Vaikea (noin 16,7 km) musta reitti tarjoaa erilaisen näkökulman alueen maastoon. Reitti lähtee Hämeen luontokeskukselta Ilvesreittiä pitkin Liesjärven kansallispuistoon. Reitin alkuosa kulkee vuorotellen polkua ja tietä. Kansallispuistoon saapuessa reitti jatkuu metsässä vuorotellen metsätietä ja pitkospuita pitkin. Pitkospuut johtavat Kaksvetisen rannalle, jossa on kota ja nuotiopaikka. Reitti jatkaa ohittaen parkkipaikan polkua pitkin Numerokallioiden yli. Pian vastaan tulee toinen tulipaikka, josta jatketaan vielä noin kilometri polkua pitkin ennen kuin reitti tulee hiekkatielle, jota se seuraa kansallispuiston rajalle asti. Siitä reitti palaa tuttua reittiä pitkin takaisin aloituspisteelle, Hämeen luontokeskukselle.

Hyvä tietää

Hämeen luontokeskukselta lähtee myös muita lyhyitä reittejä, joihin helppo reitti on yhdistettävissä varsin helposti. Reitti kulkee suurimmilta osin Liesjärven kansallispuistossa, jossa kulkee paljon polkuja ristiin rastiin. Kansallispuiston sisällä on helppoa käydä kiertämässä pidemmälläkin lenkillä ennen kuin palaa takaisin. Kansallispuistosta on myös yhteys Ilves-reitistöön ja kauniille Kyynäränharjulle. Reitille on mahdollista vuokrata erilaisia välineitä Hämeen luontokeskukselta tai paikallisilta yrittäjiltä.Ympäri vuoden retkeilijöitä palvelevan luontokeskuksen läheisyydestä löytyy myös uimaranta.

Vaativuus

Helpon reitin kulkeminen kestää noin 5 tuntia. Reitti kulkee käytännössä kokonaisuudessaan polkua pitkin. Liesjärven kansallispuiston polut ovat hyvin hoidettuja ja merkittyjä. Ainoat erityistä huomiota vaativat paikat ovat Numerokalliot reitin eteläisimmässä osassa. Ne saattavat olla liukkaat märällä säällä. Reitillä riittää mainiosti säänmukainen ulkoiluvarustus.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Hämeen luontokeskukselta, pääoven edestä. Luontokeskuksen parkkipaikalla on hyvin tilaa kaiken kokoisille ajoneuvoille. Aloituspisteelle on matkaa Forssasta noin 18 km ja Tammelasta noin 15 km. Helsingistä Hämeen luontokeskukselle on opasteet Hämeen Härkätietä (nro 2824) Portaan kylästä päin tultaessa. Valtatie 2:lla (Helsinki - Pori) liikennöi useita pikavuorolinja-autoja päivittäin. Linja-autojen aikataulut löytyvät Matkahuollon sivuilta. Kävelymatkaa pysäkiltä luontokeskukseen tulee noin 1,5 km.


LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Hämeen luontokeskus, Härkätie 818, 31380 Letku (Tammela) 60.714379, 23.793001

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on Meidän metsä -polun kyltit. Lisäksi polkua on helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kokeneelle retkeilijälle.


Tammela

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank

Loppi, Räyskälä

Lopella, aivan Räyskälän ilmailukeskuksen kupeessa lähtevät jääkauden muokkaamat luontoreitit tarjoavat erilaisia elämyksiä aina retkeilystä uimiseen Iso-Melkuttimen kirkaissa vesissä. Alueen harjuselännemäistä monimuotoisuutta lisäävät järvet ja pienet lammet, joiden vähäravinteinen vesi on Etelä-Suomessa harvinaisen kirkasta. Melkuttimien alue useine uimapaikkoineen sopii hyvin myös perheen pienimmille.

Osa reiteistä kulkee karuilla saloseuduilla ja Hämeen järviylängöillä ja maisemat vaihtelevat ikääntyneestä mäntymetsästä rehevään sekametsään. Reittien varrella on mahdollista oppia uutta luonnosta saatavista ruoka-aineista, kuten marjoista, kaloista ja villiyrteistä.

Hyödyllisiä linkkejä:

Loppi-reitit

Reittikuvaus

Helppo (noin 3,1 km), sininen reitti lähtee Tauluntien parkkipaikalta ja kulkee polkua pitkin Iso-Melkuttimen rantaan. Rannassa on laavupaikka ja siitä reitti jatkuu järven rantaa pitkin saapuen pienelle venevalkamalle. Tästä reitti jatkuu tietä pitkin noin sadan metrin matkan ennen kuin se sukeltaa takaisin metsän siimekseen. Reitti palaa polkua pitkin takaisin järven rantaan ja päättyy Tauluntien parkkipaikalle.

Hyvä tietää

Reitin varrelle DigiTrail mobiilisovelluksessa on tehty useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen nähtävyyksistä ja historiasta, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista.

Reitti on osa yli 200 kilometrin mittaista Ilvesreittiä. Reitillä ei ole laavupaikan lisäksi muita palveluita, mutta sen läheisyydessä sijaitsevalta Räyskälän ilmailukeskukselta löytyy mm. Ravintola ja majoituspaikkoja. Räyskälän kylässä, noin 2 kilometrin päässä lähtöpaikalta, on kyläkauppa.

Vaativuus

Helpon reitin kulkeminen kestää noin tunnin. Reitti on helppokulkuinen ja sitä voi osittain seurata myös luonnossa olevien Ilvesreitin sinisten maalimerkintöjen avulla. Pohja on hyvin hoidettua polkua ja matkalla olevat pitkospuut ovat hyvässä kunnossa. Reitillä riittää mainiosti tavallinen ulkoiluvarustus.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Tauluntien parkkipaikalta. Autolla lännestä tultaessa Pori-Helsinki -tieltä (nro 2) käännytään Hämeen Härkätielle, josta käännytään Tauluntielle (nro 13623). Idästä tultaessa Lopen kuntakeskuksen kohdalta Räyskälän kantatietä (nro 54) ja käännytään Rautakoskentielle (nro 2832) ja siitä 6 km:n päässä käännytään Räysläkäntielle (nro 13623) ja ajetaan 4,5 km Tauluntien (nro 13623) risteykseen. Muutama linja-autovuoro kulkee Lopelta läheiselle Räyskälän ilmailukeskukselle, josta Iso-Melkuttimen rantaan pysäköintialueelle kertyy kävelymatkaa parisen kilometriä.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Tauluntien parkkipaikka, Tauluntie 146, 12820 Loppi, 60.73925 24.09817

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on sinisiä Ilvesreitin reittimerkintöjä. Polkupohjaa on myös helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kaikille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin. Polkupohja on helppokulkuinen.


Reittikuvaus

Keskivaikea (noin 6,8 km), punainen reitti lähtee Tauluntien parkkipaikalta. Tämä Iso-Melkuttimen kirkasvetisen järven ympäri kulkeva reitti on merkitty hyvin, parkkipaikalta järvelle keltaisin Ilvesreittimerkinnöin ja järven ympäri sinisin maalimerkinnöin. Reitin alkuosa on helppokulkuinen ja polku kulkee leveänä. Muutaman kilometrin jälkeen polku muuttuu hetkellisesti vaikeakulkuisemmaksi. Reitin puolivälissä on jyrkempää mäkimaastoa. Reitillä vaihtelee paikoin suomaisemaa ja järven rantaa. Reitin loppupuolella polku kulkee metsän siimeksessä.

Iso-Melkuttimen luonto on jääkauden muokkaamaa harjumetsää ja tyypillistä alueelle on ns. paisterinteet eli etelään avautuvat kuivat rinteet, joissa kevätkukat näkyvät ensimmäisenä. Melkuttimien rannat ovat säilyneet suhteellisen rakentamattomina. Alueella on uhanalaisia ja harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja kuten Idänkeulankärki ja Kangasajuruoho ja Kanta-Hämeen maakuntakukaksikin nimetty Hämeenkylmänkukka, sekä linnuista Kehrääjä ja Kuikka. Iso-Melkuttimen itäpäässä on matalarantainen uimapaikka, laavu tulipaikkoineen sekä kuivakäymälä, reitin puolivälissä järven toisella puolella on myös laavu, tulipaikka sekä käymälä. Alueella voi myös kalastaa ja marjastaa. Huomioithan alueella liikkuessasi jokamiehenoikeudet (http://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet).

Hyvä tietää

Reitin varrelle DigiTrail mobiilisovelluksessa on tehty useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen kasveista ja vesistä, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista.

Melkuttimien reitit ovat osa yli 200 km:n pituista Hämeen Ilvesreittiä, joten retkeä on helppo suunnitella pidemmäksi. Lisäksi Hämeen Härkätien pyöräilyreitti sivuaa Melkuttimien aluetta pohjoispuolelta. Iso-Melkuttimessa sukeltaminen on suosittua, sillä se on erittäin kirkasvetinen. Järven itäpäässä sijaitsee sukeltajien paikka, jossa on laituri ja portaat. Reitillä on laavupaikkoja ja kuivakäymälä. Reitin läheisyydessä sijaitsevalta Räyskälän ilmailukeskukselta löytyy mm. Ravintola ja majoituspaikkoja. Räyskälän kylässä, noin 2 kilometrin päässä lähtöpaikalta, on kyläkauppa.

Vaativuus

Keskivaikean reitin kulkeminen kestää noin 3 tuntia. Reitti on vaativuudeltaan keskivaikea, mutta soveltuu helppokulkuisuutensa vuoksi myös aloitteleville retkeilijöille. Kevyet jalkineet ovat riittävät, mutta sadesäällä on suositeltavaa valita vedenpitävät kengät. Kallio ja kivikko-osuudet ovat liukkaita märällä kelillä. Melkuttimilla ei ole kaivoa, joten juomavesi kannattaa tuoda mukana. Reittiä voi seurata luonnossa olevien Ilvesreitin sinisten maalimerkintöjen avulla. Reitillä riittää mainiosti tavallinen ulkoiluvarustus.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Tauluntien parkkipaikalta. Autolla lännestä tultaessa Pori-Helsinki -tieltä (nro 2) käännytään Hämeen Härkätielle, josta käännytään Tauluntielle (nro 13623). Idästä tultaessa Lopen kuntakeskuksen kohdalta Räyskälän kantatietä (nro 54) ja käännytään Rautakoskentielle (nro 2832) ja siitä 6 km:n päässä käännytään Räysläkäntielle (nro 13623) ja ajetaan 4,5 km Tauluntien (nro 13623) risteykseen. Muutama linja-autovuoro kulkee Lopelta läheiselle Räyskälän ilmailukeskukselle, josta Iso-Melkuttimen rantaan pysäköintialueelle kertyy kävelymatkaa parisen kilometriä.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Tauluntien parkkipaikka, Tauluntie 146, 12820 Loppi, 60.73925 24.09817

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on sinisiä Ilvesreitin reittimerkintöjä. Polkupohjaa on myös helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu hieman kokeneemmille reippailijoille, niin pienille kuin isoillekin. Polkupohja on helppokulkuinen.


Reittikuvaus

Vaikea (noin 18,7 km), musta reitti lähtee Tauluntien parkkipaikalta ja kulkee Räyskälän lentokentän reunaa noin puolitoista kilometriä. Tästä reitti jatkaa polkua pitkin metsään. Matkalla voi poiketa Räyskälän kyläkaupassa, sen ollessa avoinna. Reitti kulkee Ilvesreitin keltaisin merkinnöin viitoittamaa polkua ja metsätietä pitkin kohti Puneliaa ja Marskin Majaa. Matkan varrella voi poiketa ihailemaan maisemia Pirunkalliolta. Marskin Majalla voi nauttia lounasta sen aukioloaikoina sekä tutustua entisen presidentimme, Suomen sotamarsalkka Mannerheimin historiaan. Marskin majalta reitti palaa samaa reittiä takaisin Melkuttimelle Tauluntien parkkipaikalle.

Hyvä tietää

Reitin varrelle DigiTrail mobiilisovelluksessa on tehty useita reittipisteitä, joissa on kerrottu mielenkiintoista tietoa alueen syötävistä kasveista, mutta myös aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista.

Reitti on osa yli 200 kilometrin mittaista Hämeen Ilvesreittiä ja yhdistyy myös alueen omaan Poron Polku -reitistöön. Matkan varrella on Räyskälän kyläkauppa ja reitin lopussa sijaitsee Marskin Maja -niminen ravintola. Alueella on myös majoituspalveluita.

Vaativuus

Vaikean reitin kulkeminen kestää noin 6 tuntia. Reitti on merkitty koko matkalta Ilvesreitin keltaisilla merkeillä, joten reitillä pysyminen on helppoa. Mukaan kannattaa varata vedenpitävät kengät ja jonkinlaista taukovaatetusta sillä reitin pituus vaatii useamman tauon ja matkan varrella on etenkin sadesäällä mutaisia ja märkiä kohtia, joissa jalat saattavat kastua.

Reitin alkuun

Reitti alkaa Tauluntien parkkipaikalta. Autolla lännestä tultaessa Pori-Helsinki -tieltä (nro 2) käännytään Hämeen Härkätielle, josta käännytään Tauluntielle (nro 13623). Idästä tultaessa Lopen kuntakeskuksen kohdalta Räyskälän kantatietä (nro 54) ja käännytään Rautakoskentielle (nro 2832) ja siitä 6 km:n päässä käännytään Räysläkäntielle (nro 13623) ja ajetaan 4,5 km Tauluntien (nro 13623) risteykseen. Muutama linja-autovuoro kulkee Lopelta läheiselle Räyskälän ilmailukeskukselle, josta Iso-Melkuttimen rantaan pysäköintialueelle kertyy kävelymatkaa parisen kilometriä.

LÄHTÖ- JA PÄÄTEPISTE: Tauluntien parkkipaikka, Tauluntie 146, 12820 Loppi, 60.73925 24.09817

REITIN MERKINTÄ: Reitillä on keltaisia Ilvesreitin reittimerkintöjä. Polkupohjaa on myös helppo seurata DigiTrail -sovelluksen avulla.

REITIN SOPIVUUS: Reitti soveltuu kokeneille retkeilijöille.


Loppi

Flickr Album Gallery Powered By: WP Frank